‹ Kaikki artikkelit

MARKKINATUTKIMUS: OMAKOTITALOJEN OMISTAJAT ARVIOIVAT NYKYAIKAISTEN PUTKI-, VIEMÄRI-, SÄHKÖ- JA LÄMMITYSREMONTTIEN KESTON TODELLISTA PIDEMMÄKSI

Teettämämme markkinatutkimuksen mukaan yli 30 vuotta vanhojen pientalojen omistajista noin 30 prosenttia sanoo, ettei tiedä kuinka kauan kodin putki-, viemäri-, sähkö tai lämmitysremontit kestävät. Vastaajat myös arvioivat remonttien keston yläkanttiin. Lähes kolmannes vastaajista arvioi omakotitalon sähkösaneerauksen ja neljännes käyttövesi- ja lämpöverkkoputkiston uudistamisen pinta-asennuksena kestävän yli 10 päivää. 19 prosenttia puolestaan arvioi lämmitysmuodon vaihtamisen ilma-vesilämpöpumppuun ja 13 prosenttia viemäriputkiston saneerauksen sukitusmenetelmällä kestävän yli 10 päivää. Osa vastaajista uskoo remonttien keston venyvän pahimmillaan jopa kolmeen kuukauteen.

Renoa Groupin toimitusjohtajan Juha Määtän mukaan mielikuvat pitkistä ja kalliista talotekniikkasaneerauksista ovat vanhentuneita, sillä omakotitalojen remontit voidaan toteuttaa nykyisin muutamassa päivässä, eikä remontin alta tarvitse edes muuttaa pois.

– Nykyaikaisilla menetelmillä remontit voidaan toteuttaa pintoja purkamatta alle viikossa, usein jopa muutamassa päivässä. Remonttia ei kuitenkaan kannata lykätä, sillä jos vahinko on jo päässyt tapahtumaan, on edessä mittavampi remontti, mikä vaikuttaa sekä kestoon että hintaan merkittävästi, Määttä sanoo.

Markkinatutkimuksen mukaan kohderyhmästä noin viidennes sanoo, ettei osaa arvioida kodin putki-, viemäri-, sähkö- tai lämmityssaneerauksen hintaa. Kuluttajien taloteknisten järjestelmien saneerauksille arvioimat keskihinnat osuvat kuitenkin lähelle todellisia hintoja. Tutkimuksen mukaan edullisimmaksi kuluttajat arvioivat viemärin sukituksen, jonka keskihinnaksi arvioidaan 8 150 euroa. Pinta-asennuksena toteutetun putkiremontin keskihinnaksi kuluttajat arvioivat 9 800 euroa ja sähkösaneerauksen hinnaksi 12 000 euroa. Kalleimmaksi remontiksi arvioidaan perinteinen tapa toteuttaa putkiremontti, jossa vanhat putket vaihdetaan uusiin. Perinteisen menetelmän hinnan arvioidaan keskimäärin olevan 14 400 euroa. Toiseksi kalleimmaksi kohderyhmässä arvioidaan lämmitysmuodon vaihtaminen ilma-vesilämpöpumppuun, jonka keskimääräiseksi hinnaksi arvioidaan 13 400 euroa.

Remonttien hintaan vaikuttaa moni asia, kuten remontoitavan talon yksilölliset piireet, saneerattavan järjestelmän ominaisuudet, käytettävät materiaalit, remontin laajuus sekä asukkaiden toiveiden mukaiset lisätyöt. Tämän vuoksi tarkan hinnan määrittäminen vaatii aina tarkan tutustumisen remonttikohteeseen.

– Koska remontin hinta on monen tekijän summa, asettuvat hinnat laajaan 5 000-20 000 euron hintahaarukkaan. Hintahaarukan alapäähän sijoittuu esimerkiksi käyttövesiremontti yksikerroksiseen puurakenteisen taloon, jossa vesipisteitä ja läpivientejä on vähän. Hintahaarukan yläpäähän puolestaan asettuvat kohteet, joissa toteutetaan laajuudeltaan isompi ja enemmän työtä vaativa remontti. Esimerkiksi lämmitysremontti voi käsittää talon lämpöverkkojärjestelmän uusimisen kokonaisuudessaan sisältäen putkiston, vesikiertoisten pattereiden sekä uusien lämmityslaitteiden asennuksen. Keskimäärin putki-, viemäri-, sähkö ja lämmitysremonttien hinnat liikkuvat 10 000 euron molemmin puolin, Määttä sanoo.

Vanhojen omakotitalojen omistajien on hyvä pitää mielessä myös kotivakuutuksen ehdot, sillä vahingon sattuessa järjestelmän iän perusteella tehtävä ikävähennys sekä iäkkäästä järjestelmästä ympäröiviin rakenteisiin aiheutuneista vahingoista tehtävä vuotovähennys vaikuttavat korvauksen määrään ja korjauskustannuksista isompi osa jää talon omistajan maksettavaksi. Markkinatutkimus kuitenkin osoittaa, että ainoastaan 38 prosenttia kuluttajista kertoo tuntevansa kotivakuutuksen ehdot ikävähennyksen ja 27 prosenttia vuotovähennyksen osalta.

Tutkimuksen toteutti Kuulas Helsinki Renoa Groupin toimeksiannosta. Tutkimus toteutettiin yli 30 vuotta vanhojen pientalojen omistajille Suomessa ja Ruotsissa. Tutkimukseen osallistui 500 vastaajaa molemmissa maissa. Tiedonkeruu toteutettiin 14.-27.2.2022.