Omakotitalon kunnossapito hyödyttää niin omistajaa kuin ympäristöä

Oman kodin ostaminen on tyypillisesti kallein investointi elämän aikana. Silti omakotitalojen korjauksia helposti lykätään – toisinaan kallein seurauksin. Omakotitalon pitäminen asumiskuntoisena on kuitenkin kannattavaa niin omistajan kuin ympäristön kannalta. Omakotitalon perusparannustyöt nostavat jälleenmyyntiarvoa ja ovat hyväksi myös ympäristölle. Ennakointi ja suunnitelmallisuus omakotitalon remontoinnin osalta auttaa minimoimaan myös yllättävät kustannukset.

– Talotekniikkaan liittyvät asiat ovat piilossa talon rakenteissa. Kun niiden kuntoa ei voi nähdä ja kaikki vielä toimii, remontoinnin tarvetta ei tulla ajatelleeksi, kertoo Renoa Groupin toimitusjohtaja Juha Määttä.

Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan vanhat omakotitalot ovat keskimäärin huonommassa kunnossa kuin kerros- ja rivitalot. Erityisesti ennen 1970-lukua rakennettujen omakotitalojen kunnossa on havaittavissa enemmän heikentymistä. Tämä voi johtua osittain siitä, että kerros- ja rivitaloja on kunnostettu enemmän. Lisäksi suuret remontit, kuten putkiremontit, vaikuttavat asuntojen kuntoon huomattavasti.

Suunnitelmallinen remontointi auttaa minimoimaan yllättävät kustannukset

Tilastokeskuksen toisen tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat viime vuosina käyttäneet enenevissä määrin rahaa omakoti- ja paritalojen korjauksiin: vuonna 2022 summa oli yhteensä 4 006 miljoonaa euroa kun esimerkiksi vuonna 2019 summa oli vain 2 958 miljoonaa euroa.

Näin korjaukseen käytetyt rahat jakautuivat omakoti- ja paritalojen korjauksessa vuonna 2022:

• talotekniikka 1167 miljoonaa euroa
• ulkopinnat ja rakenteet: 883 miljoonaa euroa
• kodin märkätilat: 678 miljoonaa euroa
• piha-alue ja -rakennukset: 448 miljoonaa euroa
• asuin- ja muut tilat: 443 miljoonaa euroa
• keittiö: 387 miljoonaa euroa.

Talotekniikan osalta yli 30 vuotta vanhoille omakotitaloille ajankohtaisia remontteja ovat esimerkiksi lämmitysjärjestelmän uusiminen sekä putki- ja sähköremontti, kun LVIS-järjestelmien tekninen käyttöikä on tullut päätökseen. Niiden tekninen käyttöikä vaihtelee 30–50 vuoden välillä.

Omakotitalon kunnossapidon lykkäämiseen vaikuttaa monesti myös se, että harvasta omakotitalosta löytyy perusteellinen huoltohistoria, jolloin ajankohtaisista remonteista ei olla tietoisia. Taloteknisten järjestelmien osalta Määttä suosittelee kuntotarkastuksen lisäksi kuntotutkimuksen tekemistä. Pitkän aikavälin suunnitelmat tulevista remonteista ja huolloista parantavat omakotitalon asumisturvallisuutta ja säilyttävät sen käyttöarvon ennallaan.

Omakotitalon peruskorjaus tulee halvemmaksi kuin uudisrakentaminen – myös ympäristö kiittää

Kun huoltotoimia suunnitellaan etukäteen ja remontointia tehdään ennaltaehkäisevästi, mahdolliset ongelmat voidaan havaita ja korjata ennen kuin ne kasvavat suuriksi. Kun esimerkiksi putkiremontti ja sähkötyöt aikataulutetaan eri vuosille, kotitalousvähennyksen tarjoamat edut pystytään hyödyntämään paremmin.

– Kun omakotitalon peruskorjausta tehdään ennen kuin vahinkoja on ehtinyt tapahtua, peruskorjauksen kustannukset ovat erilaiset. On hyvä pitää myös mielessä, että kotivakuutus ei korvaa kaikkia välillisiä vahinkoja, jos LVIS-järjestelmien tekninen käyttöikä on päättynyt, Määttä muistuttaa.

Ympäristöministeriön Purkaa vai korjata? -julkaisussa verrattiin korjausrakentamisen ja uudisrakentamisen hiilijalanjälki- ja elinkaarikustannusvaikutuksia. Sen mukaan rakennuksen korjaamisen tuote- ja rakentamisvaiheen päästöt jäävät huomattavasti vähäisemmäksi verrattuna uudisrakentamiseen, jos vähintäänkin rakennuksen runko perustuksineen on hyödynnettävissä, jolloin niiden valmistamisesta ei synny päästöjä.

Lähde: Ympäristöministeriö 2021. Purkaa vai korjata? Hiilijalanjälkivaikutukset, elinkaarikustannukset ja ohjauskeinot.

Pidä omakotitalosi kunnossa – varaa maksuton kartoituskäynti

Haluatko kartoittaa oman kotisi tilannetta tai kysyä lisää taloteknisistä remonteista? Ota yhteyttä, autamme mielellämme!