Yli 30 vuotta vanhojen omakotitalojen omistajat eivät tunne taloteknisten järjestelmien käyttöikää ja kunnostustarvetta

Teettämämme markkinatutkimuksen mukaan 52 prosenttia suomalaisista yli 30 vuotta vanhojen pientalojen omistajista ei suunnittele kotinsa käyttövesi-, lämpöverkko-, viemäri- tai sähköjärjestelmän uudistamista tulevan kahden vuoden sisällä. Tutkimuksesta selviää, että taloteknisten järjestelmien saneeraukseen ryhdytään usein vasta sitten, kun järjestelmän toiminnassa havaitaan jotain poikkeavaa.

Markkinatutkimuksen mukaan noin puolet vastaajista pitää käyttövesi-, lämpöverkko-, viemäri- tai sähköremontin toteuttamista tällä hetkellä omassa kodissaan tarpeettomana. Yli 65 prosenttia vastaajista arvioi, ettei edellä mainittujen LVS-saneerausten toteuttaminen ole kiireellistä. Yleisimmäksi syyksi remonttien toteuttamatta jättämiselle vastaajat nimeävät sen, että järjestelmä toimii normaalisti, eikä saneeraukselle siksi koeta olevan tarvetta.

Pientalon putki-, viemäri, sähkö- ja lämmitysjärjestelmät tulevat teknisen käyttöikänsä perusteella uudistettavaksi yli 30 vuoden ikäisissä taloissa, alkaen käyttövesiputkistosta. Vaikka järjestelmä vaikuttaisikin toimivan normaalisti, teknisen käyttöiän ylittäminen lisää riskejä muun muassa vaikeasti ennakoitaviin vuoto- ja palovahinkoihin. Finanssiala ry:n tekemän vuotovahinkoselvityksen mukaan vuotovahingot ovat olleet 2000-luvulla kasvussa. Selvityksen mukaan vuotovahingoista aiheutuvia korvauksia maksetaan vuosittain liki 160 miljoonalla eurolla ja korvattavia vuotovahinkoja sattuu päivittäin noin 100 kappaletta. (Finanssialan Keskusliitto, Vuotovahinkoselvitys 2012-2013)

Renoa Groupin toimitusjohtajan Juha Määtän mukaan taloteknisten järjestelmien remonttitarpeen arvioinnissa perusteena on hyvä käyttää teknistä käyttöikää. Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot on määritelty LVI-järjestelmien osalta Rakennustietosäätiön julkaisemassa ohjekortissa ja sähköjärjestelmän osalta Sähköinfo ry:n julkaisemassa ohjekortissa.

– Kun teknistä käyttöikää käytetään perusteena remonttitarpeen arvioinnissa, perustuu se yleisesti käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen järjestelmän ja sen osien kestävyydestä. Teknisen käyttöiän ylittyminen ei välttämättä tarkoita, että rakenteessa on vielä vaurio, mutta sen riski kasvaa. Sen takia järjestelmä on tarpeen uudistaa, jotta se toimii tarkoituksenmukaisesti ja mahdolliset vahingot voidaan välttää. Vahingon tapahtuessa käyttöiällä voi olla myös vaikutusta vakuutuskorvauksen suuruuteen, Määttä sanoo.

Tutkimus osoittaa, että pientaloasujien tuntemus taloteknisten järjestelmien teknisestä käyttöiästä on melko heikkoa. Vastaajista 37 prosenttia sanoo tuntevansa kodin putkiston teknisen käyttöiän, kun taas sähköjärjestelmän teknisen käyttöiän kertoo tuntevansa alle kolmannes vastaajista.

Markkinatutkimuksesta selviää, että ainoastaan seitsemällä prosentilla omakotitaloasujista on pitkän tähtäimen remonttisuunnitelma. 42 prosenttia vastaajista kertoo, ettei heillä ole lainkaan suunnitelmaa kodin tulevista remonteista, vaan korjaavat, jos jokin tarve tulee eteen. 47 prosenttia puolestaan kertoo suunnittelevansa kotinsa remontit muutamaksi vuodeksi eteenpäin, mutta nopeuttavat remontin toteutusta, mikäli tarve ilmenee. Talon rakenteiden sisässä kulkevien järjestelmien kunnon tarkkailu on kuitenkin haastavaa, eikä järjestelmän toiminnassa välttämättä esiinny mitään poikkeavaa ennen kuin sen rikkoutuminen aiheuttaa näkyvää vahinkoa esimerkiksi ympäröiviin rakenteisiin.

– Taloteknisten järjestelmien saneeraus tulee ajankohtaiseksi jokaisessa omakotitalossa ja suunnitelmallisuus auttaa ennakoimaan remonttitarvetta. Remonttimenetelmät ovat kehittyneet ja ennakoiden toteutettuna kaikkien taloteknisten järjestelmien saneeraus on mahdollista toteuttaa tyypillisesti alle viikossa, eikä remontin alta tarvitse muuttaa pois. Jos vahinko pääsee sattumaan, on edessä todennäköisesti isompi rakenteiden purkua vaativa remontti, jolloin aikataulu ja kustannukset kasvavat huomattavasti, Määttä kertoo.

Tutkimuksen toteutti Kuulas Helsinki Renoa Groupin toimeksiannosta. Tutkimus toteutettiin yli 30 vuotta vanhojen pientalojen omistajille Suomessa ja Ruotsissa. Tutkimukseen osallistui 500 vastaajaa molemmissa maissa. Tiedonkeruu toteutettiin 14.-27.2.2022.

Omakotitalosi talotekniikan tilanteen saat parhaiten selville kartoituksella, jonka saat meiltä Renoalta veloituksetta!