‹ Kaikki artikkelit

Hyvin ylläpidetty omakotitalo kiinnostaa ostajia ‒ talotekniset remontit vaikuttavat myös omakotitalon arvoon

LVIS-remontit omakotitaloon

Omakotitalon peruskorjaus tulee ajankohtaiseksi viimeistään siinä vaiheessa, kun talon eri osien kuten taloteknisten järjestelmien, eli LVIS-järjestelmien, tai esimerkiksi vesikaton tekninen käyttöikä on tullut tiensä päähän. LVIS-järjestelmien tekninen käyttöikä on järjestelmästä riippuen 30–50 vuotta.

Yli 30 vuotta vanhoille omakotitaloille ajankohtaisia remontteja ovat esimerkiksi putki- ja sähköremontin lisäksi lämmitysjärjestelmän uusiminen. Teknisen käyttöiän ylittymisen jälkeen omakotitalojen peruskorjausta saatetaan silti lykätä. Renoan teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan se johtuu siitä, että omakotitaloasujilla ei ole tarpeeksi tietoa taloteknisistä asioista.

– Omakotitaloasujien on vaikea ymmärtää talotekniikkaa jo senkin takia, että se on piilossa ja ongelmat eivät ole välttämättä vielä silmin nähtävissä. Esimerkiksi käyttövesi- tai viemäriputkistojen teknisen käyttöiän ylittyminen voi aiheuttaa vuotoja, ja laajat vesivahingot paljastuvat vasta myöhemmin, kertoo Renoa Groupin toimitusjohtaja Juha Määttä.

Omakotitalon perusparannustyöt nostavat jälleenmyyntiarvoa ja nopeuttavat myyntiaikaa

Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtaja Marina Saleniuksen mukaan järkevästi tehdyt kiinteistön perusparannustyöt vaikuttavat merkittävästi ja positiivisesti asunnon jälleenmyyntiarvoon sekä myyntiaikaan erityisesti muuttovoittopaikkakunnilla.

– Kiinteistön ostajat edellyttävät tänä päivänä kiinteistön kuntotutkimusta ennen lopullista ostopäätöstään. Tänä päivänä erityisesti energiatehokkuutta parantavat saneeraukset ovat olleet ostajien keskuudessa arvostettuja, Salenius vinkkaa.

Saleniuksen mukaan muilla kuin muuttovoittopaikkakunnilla kiinteistön arvo ei välttämättä nouse omakotitalon perusparannustöiden myötä, mutta kohteen kiinnostavuus ja myytävyys kuitenkin paranevat. Saneeraustarpeiden osalta ei ole nähtävillä eroa maakuntien ja kasvukeskusten välillä, mutta kasvukeskuksissa ja kalliimman keskineliöhinnan asuinalueilla saneerauksiin käytettävät euromäärät kiinteistöä kohden ovat suuremmat.

Ostajia kiinnostaa remontoidut kohteet ja energiaremontilla aikaansaadut huokeammat asumiskustannukset

Huoneistokeskuksen Tulevaisuuden asuminen 2023 -tutkimuksen mukaan remontoidut omakotitalot kiinnostavat ostajia toisin kuin remontoimattomat kohteet. Tutkimukseen osallistuneista noin 90 % ilmoitti etsivänsä täysin remontoitua tai vain pientä pintaremonttia vaativaa asuntoa.

Tämän päivän asunnon ostajat ovat valveutuneita ja kiinnostuneita energiatehokkaista omakotitaloista, mikä käy ilmi myös Huoneistokeskuksen tutkimuksesta. Vastaajista lähes kaikki eli 94 % kertoi arvostavansa kodin energiatehokkuutta, 69 % heistä ilmoitti olevansa kiinnostuneita energiaremontista.

Kodin energiatehokkuuden tärkeys on korostunut viimeaikaisen sähkön hinnan nousun myötä. Lämmitys kuluttaa eniten energiaa vanhoissa omakotitaloissa, jolloin lämmitysjärjestelmän vaihtaminen kustannustehokkaampaan lämmitysmuotoon on sekä taloudellisesti että ekologisesti järkevä vaihtoehto. Lämmitysmuodon vaihtaminen vähemmän energiaa kuluttavaan ratkaisuun pienentää asumiskustannuksia, mikä vaikuttaa positiivisesti myös omakotitalon arvoon. Esimerkiksi ilma-vesilämpöpumppu on tehokas, taloudellinen ja ympäristöystävällinen vaihtoehto, joka tuottaa lämpöenergiaa ulkoilmasta sekä kodin että käyttöveden lämmitykseen.

Hyvin tehty kuntotarkastus on tärkeä niin ostajalle kuin myyjälle – lisäturvaa asuntokauppaan saa kuntotutkimuksella

Omakotitalon myynnin yhteydessä on suositeltavaa tehdä asuntokaupan kuntotarkastus ja joissain tapauksissa myös syvällisempi kuntotutkimus. Kuntotarkastuksessa omakotitalon rakennustekninen kunto tutkitaan pintapuolisesti ja aistinvaraisesti rakenteita rikkomatta, kartoitetaan korjaustarpeiden lisäksi vaurio-, terveys ja käyttöturvallisuusriskit ja annetaan toimenpide-ehdotuksia niiden korjaamiseksi.

Kuntotutkimus puolestaan on laajempi tutkimus, jossa avataan rakenteita ja selvitetään perinpohjaisesti mahdollisten vaurioiden laajuus ja niiden aiheuttaja. Kun kuntotarkastuksen tekee pätevä asiantuntija, sekä omakotitalon myyjä että tuleva ostaja saavat puolueetonta tietoa kiinteistön kunnosta, korjaustarpeista ja mahdollisista käyttöturvallisuus- ja terveysriskeistä.

Taloteknisten järjestelmien osalta Määttä suosittelee teettämään kuntotarkastuksen lisäksi kuntotutkimuksen. Pidemmän tähtäimen suunnitelma tulevista remonteista ja huolloista parantavat omakotitalon asumisturvallisuutta ja pitävät sen käyttöarvon ennallaan.

– Taloteknisiä remontteja on helppo siirtää eteenpäin, jos mitään akuuttia ongelmaa ei ole päässyt käymään. Jos vahinko pääsee käymään, niin korjaaminen on silloin yllättävän työläs, aikaa vievä ja kallis verrattuna siihen, kun korjausremontti olisi tehty ajoissa, Määttä summaa.

Pidä huolta omakotitalosi arvosta ‒ varaa kartoituskäynti

Haluatko kartoittaa oman kotisi tilannetta tai kysyä lisää taloteknisistä remonteista? Ota yhteyttä, autamme mielellämme!

Ota yhteyttä