‹ Kaikki artikkelit

Suomalaiset omakotitaloasujat tuntevat kodin putki-, viemäri-, sähkö- tai lämmitysremontit ruotsalaisia paremmin

Teettämämme markkinatutkimuksen mukaan suomalaiset yli 30 vuotta vanhojen pientalojen omistajat tuntevat kodin putki-, viemäri-, sähkö- ja lämmitysremontit ruotsalaisia paremmin. Suomalaiset omakotitaloasujat myös suunnittelevat tulevia remontteja hieman ruotsalaisia enemmän, mutta molemmissa maissa vain harvalla pientalon omistajalla on pitkän tähtäimen remonttisuunnitelma. Remonttiaktiivisuudessa maiden välillä ei sen sijaan ole suuria eroja.

Markkinatutkimukseen vastanneista omakotitaloasujista hieman yli kolmannes kertoo toteuttaneensa putki-, viemäri-, sähkö- tai lämmitysremontin omakotitaloonsa viimeisen kahden vuoden aikana, suomalaisista 40 prosenttia ja ruotsalaisista 35 prosenttia. Yli puolet ruotsalaisista vastaajista arvioi, ettei viemäri-, sähkö- tai lämmitysremontti ja lähes 80 prosenttia arvioi, ettei putkiremontti ole heidän kodissaan tällä hetkellä tarpeellinen. Jopa 89 prosenttia ruotsalaisista vastaajista arvioi, ettei putkiremontin toteuttamisella ole kiirettä. Suomalaiset vastaajat pitävät putki-, viemäri-, sähkö ja lämmitysremonttien toteuttamista kodissaan hieman tarpeellisempana. Noin puolet vastaajista arvioi, ettei edellä mainitut taloteknisten järjestelmien remontit ei ole heidän kodissaan tällä hetkellä tarpeellisia. Suomalaiset vastaajat arvioivat kiireellisimmäksi remontiksi lämmitysmuodon vaihtamisen ilma-vesilämpöpumppuun, kun taas Ruotsissa kiireellisimmäksi arvioidaan viemäriremontti.

Suomalaisten vastaajien keskuudessa putki-, viemäri-, sähkö- ja lämmitysremonttien tuntemuksessa ei ole suuria eroja ja hieman alle puolet vastaajista kertoo tuntevansa nämä remonttimenetelmät. Ruotsissa kodin eri kunnossapitoremonttien tuntemuksessa on sen sijaan enemmän vaihtelua. Ruotsalaisille omakotitaloasujille lämmitysmuodon vaihtaminen ilma-vesilämpöpumppuun on tutuin, jonka 52 prosenttia vastaajista sanoo tuntevansa. Ruotsissa vähiten tunnettu remonttimenetelmä on käyttövesi- tai lämpöverkkoputkien uusiminen pinta-asennuksena, jonka vain 18 prosenttia vastaajista kertoo tuntevansa ja jopa 40 prosenttia sanoo, ettei se ole heille lainkaan tuttu.

Ruotsalaisista yli 60 prosenttia sanoo, ettei tiedä kuinka kauan kodin taloteknisten järjestelmien remontit kestävät

Kysyttäessä arvioita remonttien kestosta ja hinnasta, molemmissa maissa merkittävä osa vastaajista sanoo, ettei osaa arvioida remontin hintaa tai kestoa. Ruotsissa osuus on kuitenkin selkeästi suurempi, sillä jopa 70 prosenttia sanoo, ettei osaa arvioida viemärin sukituksen tai putkiremontin kestoa. Yli 60 prosenttia puolestaan kertoo, ettei tiedä kuinka kauan sähkösaneeraus tai lämmitysmuodon vaihtaminen ilma-vesilämpöpumppuun kestää. Suomalaisista vastaajista noin 30 prosenttia sanoo, ettei tiedä putki-, viemäri-, sähkö tai lämmitysremontin kestoa.

Ruotsalaisista vastaajista yli puolet sanoo, ettei tiedä putki- ja viemäriremontin hintaa. 46 prosenttia puolestaan sanoo, ettei tiedä sähköremontin hintaa ja 39 prosenttia sanoo, ettei tiedä kuinka paljon maksaa lämmitysmuodon vaihtaminen ilma-vesilämpöpumppuun. Suomalaiset vastaajat ovat ruotsalaisia tietoisempia remonttien hinnoista, eikä hintojen tuntemuksessa eri remonttimenetelmien välillä ole suurta hajontaa. Suomalaisista vastaajista noin neljännes sanoo, ettei tiedä putki-, viemäri-, sähkö- tai lämmitysremonttien hintaa. Molemmissa maissa kysymykseen vastanneet ovat kuitenkin osanneet arvioida remonttien hinnat lähelle todellisuutta. Vastaukissa remonttien kestoon liittyen on enemmän hajontaa, ja osa vastaajista uskoo remonttien venyvän jopa kuukausien mittaisiksi.

Talojen kunnossapidossa keskitytään näkyvien vikojen korjaamiseen ja vain harva suunnittelee tulevia remontteja

Maiden välillä eroja löytyy myös siinä, millaisia vuosittaisia huoltotöitä taloihin tehdään. Suomessa yleisimmät vuosittain talolle tehtäviä huoltotoimenpiteitä on nuohous, rännien puhdistus, maalaus ja katon huoltotyöt. Ruotsin vastauksissa puolestaan nousee esiin erilaiset pienemmät korjaustyöt, kuten maalaus sekä rännien puhdistus. Molempien maiden vastauksissa yhteistä on, että säännöllisiä huoltotoimenpiteitä tehdään kodin näkyviin osiin, kuten kattoihin, ränneihin ja maalipintoihin. Pintojen alla olevien taloteknisten järjestelmien säännöllistä kunnon tarkkailua ja huoltoa vastaajat eivät kerro tekevänsä, vaikka tutkimuksen kohteena on talot, joissa näiden järjestelmien tekninen käyttöikä on ylittynyt.

Ruotsalaisista lähes 60 prosenttia sanoo, ettei heillä ole suunnitelmaa kodin tulevista remonteista, vaan korjaavat tarpeen mukaan. Suomalaiset sen sijaan suunnittelevat remontteja aktiivisemmin, hieman alle puolet sanoo suunnittelevansa remontteja muutamaksi vuodeksi eteenpäin. Kuitenkin suomalaisista 42 prosenttia sanoo, ettei heillä ole lainkaan suunnitelmaa kodin tulevista remonteista. Molemmissa maissa tutkimukseen vastanneet nimeävät yleisimmäksi syyksi remonttien lykkäämiselle sen, että järjestelmän toiminnassa ei ole havaittu puutteita. Kuitenkin kodin pintojen alla olevien taloteknisten järjestelmien kuntoa on vaikea tarkkailla.

Renoa Groupin toimitusjohtajan Juha Määtän mukaan taloteknisten järjestelmien saneeraus kannattaa toteuttaa ennakoiden.

– Kodin pintojen alla olevien taloteknisten järjestelmien kunnon tarkkailu on haastavaa ja usein remonttitarpeeseen herätään vasta siinä vaiheessa, kun vahinko on jo tapahtunut. Teknisen käyttöiän ylittäminen lisää riskejä ja mahdolliset vahingot voidaan välttää uudistamalla järjestelmä ajoissa. Ennakoiden toteutettuna remontti on mahdollista toteuttaa nykyaikaisilla menetelmillä rakenteita rikkomatta, jolloin siitä ei aiheudu merkittävää haittaa asumiseen, Määttä sanoo.