Skip to content

Mikä on omakotitalon viemärin tekninen käyttöikä?

Tekninen käyttöikä auttaa arvioimaan remonttitarpeen ajankohtaa ja viemäriremontti onkin hyvä toteuttaa ennakoiden ennen kuin vahinkoja pääsee syntymään.

Omakotitalon viemärin tekninen käyttöikä on 25-50 vuotta. Käyttöikään vaikuttavat muun muassa käytetyt materiaalit ja rakennusajankohta. Viemäriputkissa on eri aikakausina käytetty tyypillisesti erilaisia materiaaleja, joilla kaikilla on omat ominaispiirteensä, ja joista kaikki ennen pitkää vaativat uusimista. Tekninen käyttöikä auttaa arvioimaan remonttitarpeen ajankohtaa ja viemäriremontti onkin hyvä toteuttaa ennakoiden ennen kuin vahinkoja pääsee syntymään.

Viemärin sukittaminen remonttimenetelmänä soveltuu kaikille viemärimateriaaleille, eikä remonttia kannata lykätä, sillä liian pahoin vaurioituneen viemäriputken sukittaminen ei välttämättä enää onnistu. Tällöin edessä on mittavampi rakenteiden purkua vaativa remontti.

MITÄ TARKOITTAA TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ?

Tekninen käyttöikä on käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen perustuva yleistävä keskimääräinen arvio viemärin kestävyydestä. Kunkin materiaalin keskimääräiset käyttöiät ovat normaalin rasituksen mukaisia ja edellytyksenä on myös oman aikakautensa rakennusmääräysten noudattaminen sekä viemärin asianmukainen käyttö ja huolto. Viemärin todelliseen käyttöikään vaikuttaa aina käyttöympäristö ja olosuhteet. Me Renoalla käytämme teknisen käyttöiän perusteena Rakennustietosäätiön julkaisemaa ohjekorttia KH 90-00403*).

Teknistä käyttöikää käytetään tavallisesti arvioperusteena ammattilaisten suorittamissa viemärin remonttitarpeen arvioinneissa. Näin remonttitarpeen arvio perustuu aina olemassa olevaan tietoon järjestelmän ja sen osien kestävyydestä. Lisäksi viemärikuvauksella voidaan havaita viemäriin jo syntyneet mahdolliset vauriot ja viemäritukokset.

Oman talosi viemärin tilanteen saat selville viemärin kuvauksella, jonka saat meiltä Renoalta veloituksetta.

VIEMÄRIPUTKIEN MATERIAALIT JA NIIDEN KÄYTTÖIÄT

BETONIVIEMÄRI

Betoniviemärin keskimääräinen tekninen käyttöikä on 25 vuotta.*)
Betoniviemäri oli ensimmäisiä viemäriputkimateriaaleja, joita Suomessa asennettiin ja sitä käytettiin rakentamisessa laajalti 30-50-luvuilla. Jykeväksi miellettävällä materiaalilla on kuitenkin muutamia ominaispiirteitä, jotka vaikuttavat sen kestävyyteen viemäriputkena.

Tunnetuin betonin ominaispiirre on sen karhea pinta, joka aiheuttaa tiettyjä haasteita materiaalin käytössä viemäriputkena. Usein viemärin kautta kulkeva jätevesi sisältää hiekkaa ja muita kovia partikkeleita, jotka hangatessaan betonin karheaa sisäpintaa vasten kuluttavat viemäriputken seinämiä. Kovalla kulutuksella ovat varsinkin putken mutkakohdat, joihin kohdistuu enemmän rasitusta. Myös viemärissä johdettavan veden laatu vaikuttaa käyttöikään, betonille haitallisimpia ovat happamat ja sulfaattipitoiset jätevedet.

Tavallisesti betonista tehty omakotitalon pohjaviemäri kulkee maan alla. Tyypillinen ongelma pihan läpi kulkevissa betonisissa pohjaviemäreissä on putken pinnan läpi kosteuden perässä kasvavat pihakasvien juuret, jotka heikentävät putken rakennetta ja saattavat aiheuttaa tukoksia viemäriin. Myös maaperän liikehdintä ja viemäriin kohdistuva kuormitus vaikuttavat betoniviemärin kestävyyteen.

VALURAUTAVIEMÄRI

Valurautaviemärin keskimääräinen tekninen käyttöikä on 50 vuotta*) .
60-luvulla rakennetuissa pientaloissa pääasiallisena viemäriputkimateriaalina oli valurauta ja sitä on käytetty jonkin verran myös myöhempinä vuosikymmeninä. Valurautaviemäri reagoi eri tavoin esimerkiksi putken läpi kulkevan jäteveden laatuun sekä ympäristön lämpötilaan ja kosteuteen.
Jäteveden liiallinen happamuus ja veden kovuus heikentävät valurautaviemäriä sisältä päin. Valurautaisen viemäriputken sisäpuolelle saattaa veden laadun vuoksi muodostua ruostetta, joka haittaa jäteveden normaalia kulkua. Tällöin saattaa helposti syntyä viemäritukos, joka paitsi tukkii viemäriputken myös altistaa putken paikalliselle lujuuden heikentymiselle. Myös puutteellinen tuuletus, joka heikentää syövyttävien viemärikaasujen poistumista, vaikuttaa valurautaviemärin käyttöikään.

Valurautaviemäreissä on usein havaittavissa putken pintapuolisia muutoksia, kuten ruostetta putken pinnalla, joka johtuu tavallisesti puutteellisesta eristyksestä. Ulkopuoliselle kosteudelle ja epäpuhtauksille altistuminen voi heikentää valurautaviemärin mekaanista kestävyyttä. Erityisesti putken mutkakohdat ovat herkkiä kulumiselle.

MUOVIVIEMÄRI

Muoviviemärin keskimääräinen tekninen käyttöikä on 40-50 vuotta riippuen rakennusajankohdasta ja muovimateriaalista*).

Muoviviemärit yleistyivät 70-luvulla kaikessa rakentamisessa. Muoviviemäreihin liittyy usein mielikuva, että ne ovat äärimmäisen kestävät ja pitkäikäiset, mutta myös muoviviemäri vaatii uusimista. Muoviviemärissä putken materiaali vaikuttaa oleellisesti käyttöikään. Varhaisemmissa 60-70-luvun taitteessa tehdyissä muoviviemäreissä putkien materiaaleissa käytettiin muovin pehmittimiä. Ajan kuluessa pehmittimet haihtuvat, jolloin putki kovettuu eli lasittuu. Lasittunut putki on hauras ja rikkoutuu herkästi, jos siihen kohdistuu mekaanista liikettä tai tärähtelyä. Näiden putkien tekninen käyttöikä on 40 vuotta. Myöhemmät muovimateriaalit kestävät hieman paremmin ja niiden tekninen käyttöikä on sen vuoksi pidempi, keskimäärin 50 vuotta.

Muita muoviviemärin käyttöikään vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa putkessa kulkevan jäteveden sisältämät kemialliset aineet, UV-säteilylle altistuminen, lämpötilojen suuret vaihtelut sekä putken käyttöaste. Muoviputken asennuksissa myös liitostekniikka on oleellinen osa viemärijärjestelmän kestävyyttä. Liitoksissa on käytetty muun muassa tiivistysrenkaita ja liimaliitoksia, joiden tiiviys kärsii putken lämpöliikkeestä.

Oman talosi viemärin tilanteen saat selville viemärin kuvauksella, jonka saat meiltä Renoalta veloituksetta.

Tutustu myös, mikä on kodin putkiston tekninen käyttöikä ja sähköjärjestelmän tekninen käyttöikä.

*) Tekniset käyttöiät Rakennussäätiön ohjekortti KH 90­00403 / LVI 01­10424 Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot (Rakennustieto, 2008) ja Omakotiliitto, rakenteiden ja laitteiden käyttöiät